keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Pylleröstä Tyllerö

Olipa aika makoisat tuntemukset reisissä tänä aamuna kun kävelin rappusia alas. Venytellessäni tajusin että "Hei, täällä kaiken läskikerroksen alla on kuin onkin vatsalihakset!". Pakaroissakin tuntuu kiva pieni kiristys.


Kävin anoppilassa päiväkahvilla ja oli oikein mukavaa. Mies on vielä tämän päivän keikkareissulla ja huomenna niillä onkin eka  keikka kyseisellä bändillä tällä paikkakunnalla! Tosi ihanaa päästä näkemään hänet kotikonnun lavalla. Kerroin anopille ja kälylle elämäntaparemontistani, he tuntuivat kovin ymmärtäväisiltä.


Kotiin päästyäni lähdin heti lenkille. Kävelin rauhallisesti 50 minuuttia ja koin suuria onnistumisen tunteita! En enää puuskuttanut ylämäessä kuin lihava sika tai niellyt oksennusta! Vitsi mun kunto on kasvanut kahdessa viikossa jo näin paljon! Toki hengästyin, mutta en läheskään niin pahasti kuin ekoilla lenkeillä. Fiilis oli aivan mahtava! Kuuntelin iloista musiikkia ja kävelin hymyssä suin raikkaassa syysilmassa. Koirakin oli taas hengessä mukana!


Kysyin tsemppariltani, että voinko hyvällä omalla tunnolla pitää viikonloppuvapaan kotitreenistä, sillä reidet ovat tällä hetkellä niin kipeät ettei kyykkääminen onnistu mitenkään päin. Hän sanoi että voin. 30 minuutin lenkki riittää, muuten saan rentoutua ja palautella lihaksia. Huomasin tänään myös sen, että en jaksa syödä niin isoja annoksia enää! Tulen täyteen paljon vähemmästä. Päivällisellä otin lautasella salaattia ja purkillisen tonnikalaa, siihen kylkeen real täysjyväleipä. Kolmasosa annoksesta jäi syömättä. Tuli niin täysi olo. Olen ottanut tavakseni lukea lehteä syödessäni, niin en todellakaan ahmi vaan syön todella rauhallisesti. Kylläisyys ehtii tulla nopeammin. Ruokavaliooni kuuluu kaksi välipalaa ja yleensä jaksan syödä niistä vain toisen. Tänään vedin pikkupurkillisen ananasta mehussa. Heh, tsempparini nauroi kovasti (hyvällä tavalla), kun sanoin että olen nimennyt tämän prokkikseni "Pylleröstä Tyllerö".


Ajattelin laittautua huomenna oikein nätiksi. Täällä mökillä ollessa on tullut oltua vain collegehousuissa ja risaisessa paidassa, ei ole paljon jaksanut stressata ulkonäöstään. Haluaisin yllättää mieheni huomenna positiivisuudella. Laittautuminen on kuitenkin ihan mukavaa! Vielä kun keksisi jonkin pienen yllätyksen miehelle, joka saisi hymyn huulille. Tänään puhelimessa hän kyllä kuulosti todella pirteältä ja iloiselta, siitä tuli hyvä mieli!


Minä toivotan teille oikein ihanaa viikonloppua! Nauttikaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti